by Anna Tahkola
se hetki k u n h a j o a n
k u pli k s i y mp ä rille n i
hajoan silmiksi korviksi neniksi pelkäksi suunnattomaksi suuksi
synnyn kuin koralli
bulbahtamalla ulos lisäkkeestä kellumaan
keveänä kuin mikromuovinen meduusa
synnyt kuin koralli
ulos meduusastani
et bulbahda, olet sininen ja lila ja
rakastan jokaista jumalaista laitetta
keksimään elämä uudestaan
kupla on niin erillinen niin yksin
silitän rajaa ja se värisee
pitelen sitä ja sen muoto muuttuu
katso se liikkuu! se liikkuu!
nyt se pysähtyi (naurua, kikatusta)
se pysähtyi lehdelle!
älä vie lehteä! ilman lehteä en voi lentää!
minä näytän miten voi lentää:
näin.
minun katolleni et yllä
mennään pikkuiseen huoneeseen
haluan sinne, pikkuruiseen huoneeseen
eikun haluan huoneeseen
silmältä silmälle
tule minun kanssa!
kuulin sun äänen mutta se et ollut sinä
sanot ja minun sydämeni räjähtää
laita sinäkin siniset muovipussit jalkoihin
minäkin haluan muovit jalkoihin
ihana väri
minusta se on ällö, valitsen usein ällöttäviä värejä
ihana väri, rakastan usein
he he he, katso,
mihin se meni
tuonne alle
nyt se on jumissa
kuulitko mitä kävi?
näin sen tuolta
se työnsi yhden kipsipään pois
koko valtava kuutio romahti
onneksi se ehti just alta pois
se hetki kun koko valtava
romahtaa
juostaan lujaa juostaanko yhdessä tosi lujaa hajoamatta hitaasti räjähdyskuvassa pitkin universumin mustia seiniä? kuuleeko meitä siellä tyhjyydessä enää kukaan? Alphabet? Omnipotenssi? Omega? Anyone?
oliko se ukonilma? täällä talossa?
kohta taitaa sataa
ei, ei voi sataa kun linnut laulavat
pilvet sulavat
sanot
minä olin ukkonen
kun minä synnyin
silloin kun olin tuulen alla
sanot
kerran minä synnyin
ja tulin tähän näin, sinun pylpeen
silloin minä synnyin
enkä sitten syntynyt enempää
kaikki ymmärrys
kaikki näkö
kaikki kuulo
kaikki jano
uteliaisuus ihmiskunnan tappaa
miljoonaa lajia
mutta minä seuraan sinua
seuraa sinä minua
ääni jonka kuulin
se ei ollutkaan sinun äänesi. se oli minun ääneni.
Anna Tahkola on kirjoittanut tekstin vierailtuaan Porous Beings (in the age of machines) -näyttelyssä. Lue lisää näyttelystä: https://www.titanik.fi/porous-beings/.
Teksti on kymmenes osa tämän vuoden TITANIK julkaisua, joka toteutetaan uudessa muodossa. Kokeellisia kirjoittajia pyydetään tuottamaan teksti, joka resonoi kunkin näyttelyn kanssa. Tekstit julkaistaan näyttelyn aikana Titanikin nettisivuilla ja koottuna vuoden lopussa painettavana kirjasena. Sarjan aiemmat, Taneli Viljasen, Anna Tahkolan, Hanna Stormin, Antti-Juhani Mannisen, Virpi Vairisen ja Camille Auerin tekstit löytyvät täältä: https://www.titanik.fi/eleita-eroja-olentoja-liueta/, https://www.titanik.fi/jotkut-paikat-rakennetaan-raunioiksi/, https://www.titanik.fi/han-ei-kerro-asioistaan/, https://www.titanik.fi/jatan-pyorani-telineeseen/, https://www.titanik.fi/cadavre-exquis-teksti/, https://www.titanik.fi/5-6-11-1-16-17-7-14-3-12/, https://www.titanik.fi/focus/ ja https://www.titanik.fi/kevyestikevyesti/.
+++++
Anna Tahkola wrote the text after visiting Porous Beings (in the age of machines) exhibition. For more info visit https://www.titanik.fi/porous-beings/.
TITANIK publication is finding a new form this year. Authors working with various forms of experimental writing are invited to produce a text responding to each exhibition. The contributions will be published on the website during the show, and later on as a booklet. This text by Anna Tahkola is the tenth contribution to the series. The previous contributions written by Taneli Viljanen, Anna Tahkola, Hanna Storm, Antti-Juhani Manninen, Virpi Vairinen, and Camille Auer can be read here: https://www.titanik.fi/eleita-eroja-olentoja-liueta/, https://www.titanik.fi/jotkut-paikat-rakennetaan-raunioiksi/, https://www.titanik.fi/han-ei-kerro-asioistaan/, https://www.titanik.fi/jatan-pyorani-telineeseen/, https://www.titanik.fi/cadavre-exquis-teksti/, https://www.titanik.fi/5-6-11-1-16-17-7-14-3-12/, https://www.titanik.fi/focus/, and https://www.titanik.fi/kevyestikevyesti/.
