Euroopan pääkaupungissa Brysselissä otettiin vuonna 1952 käyttöön keskustan läpi kulkeva “la jonction nord-midi” eli junarata vanhojen pohjois- ja eteläasemien välillä. Se on edelleen Euroopan keskeisiä solmukohtia ja yhdistää pohjoisen ja etelän. Siten rata symboloi sekä Euroopan yhtenäisyyttä että kulttuurien dialogia. Monille “la jonction” tarkoitti silti repeämää Brysselin sydämeen – Bryssel onkin sydämen muotoinen -, tuhatvuotisen
-
-
Jarkko Kujasalo, Erkki Nampajärvi, Jyrki Nissinen,Ville Vuorenmaa ja X: Life Hates Dream
Tervetuloa Jarkko Kujasalon, Erkki Nampajärven, Jyrki Nissisen, Ville Vuorenmaan ja X:n yhteisnäyttelyyn Life Hates Dream Titanik-galleriaan! Näyttely pitää sisällään jännittäviä maalauksia, piirroksia ja muuta mukavaa. Teemoja mm. Karhun kanssa yhtyminen, abstrahoituvat viivat, kollaasi- Jeesukset ja astiaston hajottaminen. Järjestyksessä jo neljäs Pitsza-lehti julkaistaan avajaisissa. Totutttuun piztsa-tyyliin kyseisessä lehdessä tullaan näkemään näyttelyn tekijöiden käsialaa olevia luonnoslehtiöiden aarteita,
-
Otto Turtonen: Uusi lato
Ihmisen näkökenttä on melko rajoittunut. Tarkan näkemisen sektori on n. 2°. Todellisen ympäristön suorat ja yhdensuuntaiset viivat pysyvät ihmisen näköhavainnossa suorina ja yhdensuuntaisina, vaikka silmän optisesti tuottama kuva poikkeaakin tästä melkoisesti. Muutaman pakopisteen perspektiivit ovat helppoja ja luontevia tapoja esittää pienen näkökentän kuvia – tällöin fyysisesti suorat linjat myös kuvautuvat suorina. Kun esitettävää näkökenttää laajennetaan,
-
Matti Tainio: Älkää minua syyttäkö!
Paskaista naurua taiteen haudalla? Jätin taideteoksen tietokoneen tehtäväksi. Käytin piirustuslelua ja television lottoarvontaa taiteen tekemiseen. Väritin paperin mustaksi – monta kertaa. Sen osaisi lapsikin. Onko tämä vain tylsämielistä naureskelua taiteen haudalla? Vaikka teokseni vielä tänäänkin haastavat taiteen tekemisen arvoja, niin väittäisin etten naureskele taiteelle, vaan yritän löytää tapoja taiteilijana olemiseen. Kun luovuus on jo kokeiltu,
-
Elisa Rovamo: Muutoksen rajalla
Leikkaan lehdistä kuvia. Sekoitan niitä. Leikkaan kuvista paloja. Ja sekoitan. Leikkaan kuviin aukkoja. Sekoitan. Ja toistan saman. Leikkaan, toistan ja sekoitan. Syntyy sattumanvaraisia yhdistelmiä. Maalausteni lähtökohtana ovat mediakuvista kokoamani kollaasit ja kuvafragmenttien kasaumat. Yhdistelen ja muuntelen olemassa olevaa kuvamateriaalia. Annan mahdollisuuden myös sattumalle, jonka avustamana yhdistelen valitsemiani valmiita maailman palasia. Jäljittelen prosessilla jokapäiväisen mediakuvatulvan vaikutusta,
-
Salla Myllylä: Diurnal
Työskentelyni lähtökohdat ovat yksinkertaiset: hiili ja paperi, havainto ja lähiympäristö. Itähelsinkiläiseltä kotiparvekkeelta avautuvaa maisemaa hallitsee vesitorni. Se on maamerkki, jonka avulla voi paikallistaa kotinsa kauempaakin kaupungilta. Vesitorni toimii myös kellona: aurinkoisina päivinä majesteettinen varjo etenee hitaasti pitkin sen outoa geometrista muotoa. Päivittäinen spektaakkeli ilahduttaa yhä uudelleen. Vain arkisen lähimaiseman voi nähdä toistuvasti eri vuoden- ja
-
Laura Lilja: Mustaa valkoisella
Kertooko muistokirjoitus oikeasti eletystä elämästä vai onko se tiettyyn sapluunaan maalattu kuvaus ajan “oikeasta” tavasta elää ja kirjoittaa? Näyttelyn lähtökohtana ovat tiettyjen suomalaisten taiteilijoden, kuten Isa Aspin, Eeva-Liisa Mannerin ja Tove Janssonin, muistokirjoitukset, jotka on julkaistu sanomalehdissä 1800-2000-luvuilla. Mitä ja miten muistokirjoituksissa kerrotaan kuolleen taiteilijan yksityiselämästä? Mitä voi lukea aikakauden mukaisen muistokirjoituskaavan ja konventioiden takaa,
-
Guro Gomo (NO) / Birger Storaas (NO) / Fideelia-Signe Roots (EE): Out of Joint
Kolme taiteilijaa on työskennellyt kuluvan vuoden aikana Sumussa, turkulaisen Arte ry:n mediataiteen residenssissä, Pohjoismaisen Kulttuuripisteen tukemana. Nyt he esittelevät residenssityöskentelynsä tuloksia Titanik-galleriassa. Guro Gomo esittää teoksessaan Kunst og publikum kultaisten kehysten sisään videoprojektioin tehtyjä reproduktioita suomalaisista maalauksista. Projektioiden lisäksi hän luo galleriaan äänimaisemaa äänikollaasilla. Hänen tarkoituksenaan on osoittaa, kuinka kertomuksellisuuteen perustuva toistuva segmentti vapauttaa traditionaalisen
-
Katve-Kaisa Kontturi / Susana Nevado / Marjukka Irni / Helena Hietanen & Jaakko Niemelä: Siksakkia taiteesta teoriaan – ja takaisin
Siksakkia taiteesta teoriaan – ja takaisin -näyttely hahmottaa, kuinka taideteoreettista tietoa ja käsitteistöä voidaan tuottaa vuorovaikutuksessa tutkijoiden, taiteen ja taiteilijoiden kanssa sekä kuinka työskentely tutkijan kanssa voi antaa taiteelle uusia suuntia. Taidetta ja käsitteitä rinnakkain esittävä tutkimusnäyttely perustuu taideprosessien seuraamiseen, dokumentointiin ja osallistuvaan kenttätyöhön, jota taidehistorioitsija Katve-Kaisa Kontturi on tehnyt taiteilijoiden Susana Nevado, Marjukka Irni
-
Riikka Puronen: Tacit Knowledge
Työskentelylleni on luonteenomaista materiaalien ja työskentelytapojen alisteisuus teosidealle. Etsiessäni erilaisia tapoja työskennellä, erilaisia veistosmetodeja haluan tietoisesti häivyttää tekniseen onnistumiseen tai osaamiseen liittyviä odotuksia.Valitessani tietyn metodin kuten esimerkiksi teoksessa Istuva Veistos (2008) alumiininauhojen rullaamisen, kuvanveistäjän teknisen taidon sijasta jää arvioitavaksi onko valittu metodi sopiva veistoksen toteuttamiseksi. Istuva Veistos- teoksen lähtökohdan muodosti neljän piirustuksen sarja. Olen työskennellessäni
